Hannu Hokka: Eläkealan lisääntynyt sääntely auttaa riskienhallinnassa

Eläkelaitoksen riskejä pyritään hallitsemaan ennakoitavuuden, vakaamman kehityksen ja jatkuvuuden vuoksi. Jos riskienhallintakyky on hyvä, laitos pystyy sopeutumaan yllättäviin tilanteisiin, kuten koronapandemiaan.

Suomen vanhimmassa eläkelaitoksessa Apteekkien Eläkekassassa (perustettu vuonna 1864) riskienhallinta on jatkuvaa ja toimivaa, ja siitä on kattava dokumentaatio.

”Riskien arviointi on prosessi, jota toimiva johto tekee jatkuvasti ja hallitus säännöllisesti kokouksissaan”, kertoo toimitusjohtaja Hannu Hokka.

”Riskejä arvioidaan sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Esimerkiksi vakavaraisuutta arvioidaan absoluuttisesti euroina ja prosentteina sekä vertaillaan tietysti alan muihin toimijoihin”, hän jatkaa.

Eläkealan sääntely on lisääntynyt viime vuosina. Hokan mukaan se on työlästä, mutta hyödyllistä.

”Muutama vuosi sitten tullut riski- ja vakavaraisuusarvio ORSA tarkensi hyvällä tavalla eläkelaitoksen riskienhallintaa. Se sisältää tarkastelun kaikista kassan riskeistä ja sitä päivitetään säännöllisesti.”

ORSA velvoittaa johtoa perehtymään riskeihin ja vakavaraisuusasioihin entistä paremmin ja miettimään, miten esittää asiat havainnollisesti ja ymmärrettävästi.

”Se velvoittaa myös hallitusta – joka hyväksyy dokumentin – perehtymään riskeihin ja muodostamaan aiempaa kattavamman kokonaisnäkemyksen eläkelaitoksen riskeistä. Tämä jos mikä auttaa hallituksen jäsentä hallitusarjessa”, Hokka tähdentää.

”Johdolla ja hallituksella on velvollisuus perehtyä riskeihin entistä paremmin.”

Jos tapahtuisi pahin eli eläkekassa joutuisi rahoituskriisiin, Apteekkien Eläkekassan tapauksessa vastuuseen rahoitustilanteen parantamisesta joutuisivat apteekkarit.

”Toki lakisääteinen järjestelmä on myös yhteisvastuullinen, eli konkurssitilanteessa muut eläkelaitoksen yhdessä vastaavat konkurssiin menneen laitoksen velvoitteista. Vakuutettu siis saa aina eläkkeensä”, Hannu Hokka muistuttaa.

Apteekkien Eläkekassa on kaukana pahimmasta. Aktuaarin lausunnon mukaan se on työeläkeyhtiöitä vakavaraisempi, ja sen vakuutuskannan rakenteen takia vakavaraisuus kehittyy lähivuosina lähtökohtaisesti hieman työeläkeyhtiöitä paremmin.

”Kilpailuetua meille antaa kassan keskimääräistä iäkkäämpi naisvaltainen vakuutuskanta. Toisaalta naiset elävät keskimääräistä pidempään ja ovat siten myös vakuutuksen piirissä pidempään. Hyvin mielellämme kuitenkin maksamme pitkien työurien tekijöille eläkettä niin pitkään kuin mahdollista.”

Aktuaarin lausunnosta käy myös ilmi, että eläkekassan sijoitustoiminta on tuottanut historiallisesti työeläkeyhtiöitä paremmin ja keskimääräistä alemmalla sijoitusriskillä.

”Siihen on syynsä. Meillä on muun muassa ollut jo pitkään kiinteistöpaino suurempi kuin työeläkeyhtiöillä. Olemme onnistuneet kiinteistösijoituksissa aika mukavasti.”

”Hajautus on ainoa ilmainen lounas.”

Koronapandemian vuoksi Apteekkien Eläkekassa on päivittänyt varautumissuunnittelunsa täysin. Jokaisella eläkelaitoksella on myös laitoskohtaisia riskejä.

”Meidän riskimme on se, että poliitikot päättäisivät muuttaa apteekkijärjestelmää merkittävästi. Toisaalta se voisi olla myös mahdollisuus. Tällaisia ulkoisia, alaan liittyviä riskejä kannattaa arvioida myös riskienhallinnan kannalta”, Hokka sanoo.

Vuonna 2017 otettiin käyttöön vakavaraisuuskehikko, joka huomioi kaikki oleelliset riskit. Sijoitukset läpivalaistaan aiempaa tarkemmin.

”Yksi tärkeimmistä sijoitusriskin pienentäjistä on hajauttaminen. On sanottu, että ei ole ilmaisia lounaita, mutta sanoisin kuitenkin, että hajautus on ainoa ilmainen lounas.”

”Kestävän kehityksen ajattelu on olennaista riskienhallintaa.”

Kestävä kehitys on kaikkien huulilla, ja se liittyy oleellisesti riskienhallintaan. Hokalla on yksiselitteinen vastaus siihen, miksi Apteekkien Eläkekassa huomioi kestävän kehityksen sijoitustoiminnassaan.

”Koska se on oikein.”

”Tavoitteena on aina parempi tuoton ja riskin suhde, ja kestävän kehityksen sijoitukset tarjoavat usein juuri sitä.”

Apteekkien Eläkekassalle on vuonna 2020 laadittu myös yritysvastuuraportti, joka kattaa sijoitustoiminnan lisäksi kaiken muunkin toiminnan.

”Kestävän kehityksen ajattelun sisäistäminen on panostusta tulevaisuuteen ja olennaista riskienhallintaa.”

teksti: Miia Lahti
kuva: Markku Pulkkinen

Mitä hallituksen jäsenen tulisi ainakin tietää riskienhallinnasta?

• Riski- ja vakavaraisuusarvio ORSA
• Sijoitussuunnitelma
• Vakavaraisuustilanne
• Vastuuvelan rakenne ja sen vaikutus kokonaisuuteen
• Kestävän kehityksen merkitys

ESY kouluttaa hallitusten jäseniä

Hannu Hokka puhui ESY:n järjestämässä sijoitustoiminnan verkkokoulutuksessa. Eläkesäätiöiden ja -kassojen hallitusten jäsenille suunnatun koulutuksen pääteemoja olivat sijoitustoiminnan ohjaus, sijoitusriskienhallinta ja varainhoitajavalinnat. Koulutuspakettiin sisältyi niin ikään esitys ajankohtaisista eläkesäätiö- ja eläkekassa-asioista.

”Koulutuskokonaisuus antaa käytännönläheisen yleiskuvan, mutta myös syventää hallitusjäsenten osaamista ja ymmärrystä keskeisistä seikoista, jotka johdon ja hallinnon on otettava huomioon sijoituspäätöksiä tehdessään. Koulutus vastaa osaltaan Finanssivalvonnan vaatimuksiin hallitusjäsenten sijoitustoiminnan osaamisesta”, kertoo ESY:n yhteyspäällikkö Markku Aalto.

 ”Suosittelen pakettia kaikille, jotka tarvitsevat tietoa eläkelaitoksen käytännön sijoitustoimintaa ohjaavista raameista.”