Elvytys nostaa inflaatiopelkoja

Talousnäkymien ehkä kuumimmaksi kysymykseksi on nousemassa inflaatio-odotukset. Massiivinen keskuspankkielvytys on lisännyt valtavasti pääomien tarjontaa ja sen pelätään johtavan hintojen nousuun. Näkemykset ja odotukset inflaatiosta ovatkin erimielisempiä kuin pitkään aikaan.

Euroopan keskuspankin ensimmäisen vuosineljänneksen inflaatiokyselyssä sekä lyhyemmän että pidemmän aikavälin inflaatio-odotukset pysyivät muuttumattomina. Ekonomistien konsensus odottaa euroalueen inflaation olevan 1,3 prosenttia tänä vuonna ja 1,7 prosenttia pitkällä aikavälillä. Hajonta eri ekonomistien näkemysten välillä kasvoi kuitenkin hiukan.

Euroalueella voidaan hetkellisesti nähdä korkeampia pääinflaatiolukuja, jos öljyn, bensiinin tai maataloushyödykkeiden hinnat nousevat, mutta pohjainflaatio pysynee matalana. Pohjainflaatio on tällä hetkellä 0,2 prosenttia, mutta voi lähivuosina nousta takaisin kriisiä edeltäville tasoille 1,0-1,5 prosenttiin. Matala inflaatio ja vakaat inflaatio-odotukset mahdollistavat Euroopan keskuspankin rahapolitiikan ja matalan korkotason jatkumisen.

Yhdysvalloissa inflaation nousun uhka on suurempi kuin euromaissa. Massiivinen raha- ja finanssielvytys lisäävät sekä rahan määrää että kotitalouksien tuloja. Kulutuksen virkoaminen voi kiihdyttää hintojen nousua. Virkaan astuneen presidentti Bidenin hallinto on lisäksi ehdottanut minimipalkkojen nostamista 15 dollariin tunnilta, mikä voi nostaa työvoimakustannuksia.

Hyödykkeiden dollarihintojen nousu jatkunee tänä vuonna. Lisäksi USA:n dollarin heikentyminen todennäköisesti jatkuu. Taalan heikkous on usein ennakoinut korkeampaa inflaatiota.

Pohjainflaatio Yhdysvalloissa voikin loppuvuodesta nousta kahteen prosenttiin, ja edelleen korkeammalle ensi vuonna. Markkinoiden inflaatio-odotukset saattavat nousta kehitystä ennakoiden selvästi enemmän, mikä nostaisi pitkiä korkoja.

Näiden tekijöiden vastapainona on talouden ylikapasiteetti. Vaikka teollisuuden suhdanneodotukset ovat nousseet vahvasti, on teollisuuden kapasiteetin käyttöaste edelleen aiempaa matalammalla ja työttömyys korkeammalla. Teknologian odotetaan korvaavan työvoimatarvetta ja nostavan tehokkuutta. Jos USA:n talous kuitenkin elpyy odotetusti, umpeutuu bruttokansantuotteen nykytason ero trendikasvuun jo ensi vuoden kuluessa. Tilanne voi johtaa keskuspankin rahapolitiikan uudelleenarviointiin.

USA:n 10 vuoden valtionlainan korko voi helposti kivuta noin kahteen prosenttiin (nyt noin 1,10 %), jossa oltiin vuoden 2019 loppupuolella. Riskinä markkinoille on inflaation kiihtyminen odotettua enemmän.

Monet osake- ja korkomarkkinat ovat historiallisesti pärjänneet hyvin, kun inflaatio nousee alhaisilta tasoilta. Osakkeet tuottavat tyypillisesti hyvin inflaation noustessa. Myös high yield -yrityslainat ovat tuottaneet hyvin näissä tilanteissa. Sen sijaan pidemmän juoksuajan valtionlainat voivat tuottaa negatiivisesti. Tänä vuonna voimme hyvinkin nähdä tällaisen syklin.

Tomas Hildebrandt

Kirjoittaja on Evli Pankin markkinastrategi ja seniorisalkunhoitaja

EVLI PANKKI OYJ 

Evli on sijoittamiseen erikoistunut pankki, joka tarjoaa yksityishenkilöille, yrityksille ja instituutioille laaja-alaisen tuotevalikoiman sekä vahvaan ammattitaitoon perustuvaa asiakaspalvelua sijoittamisessa ja varainhoidossa sekä yritys- ja neuvonantopalveluissa. Vuonna 1985 perustetusta yhtiöstä on kasvanut yksi Suomen merkittävimmistä ja suurimmista sijoitus- ja varainhoito-osaajista.

www.evli.com