OP-Eläkekassan Erkko Ryynänen: Hajautettu eläkejärjestelmä varmistaa kilpailun pääomamarkkinoilla

Työeläke 2 2014 OP-Eläkekassan Erkko Ryynänen: Hajautettu eläkejärjestelmä varmistaa kilpailun pääomamarkkinoilla    

Teksti Kimmo Kontio | Kuvat Patrik Lindström

OP-Eläkekassan toimitusjohtaja Erkko Ryynänen on yhtä aikaa tyytyväinen ja huolestunut. Hän on ylpeä johtamansa liki 12 000 OP-Pohjolan työntekijää vakuuttavan eläkekassansa hyviin tuloksiin, mutta samalla huolissaan kotimaisten pääomamarkkinoiden keskittymisestä.

Pääomamarkkinat toimivat sitä paremmin, mitä enemmän niillä on erikokoisia toimijoita, jotta syntyisi kilpailua yritysten rahoittamisesta, Ryynänen sanoo.

Hänen perustelunsa lähtee usein toistetusta faktasta, että työeläkevarat ovat ylivoimaisesti merkittävin suomalainen omaisuusmassa. Olennaista Ryynäsestä on huolehtia näiden varojen kanavoimisesta myös suomalaisiin yrityksiin.

Itse hän vastaa toimitusjohtajana lisäeläkkeet mukaan luettuna yhteensä 1,6 miljardin euron OP-Pohjola-ryhmän eläkevarallisuudesta. Se tarkoittaa kutakuinkin prosenttia koko tämänhetkisestä 162 miljardin työeläkevarallisuudesta.

Pienikin tarvitsee pääomaa

 – Suomi on yhä pääomaköyhä maa. Kolme neljännestä kotitalouksien pitkäaikaisesta finanssivarallisuudesta on nimenomaan TyEL-varallisuutta ja loppu pörssiosakkeita sekä sijoitusrahasto-osuuksia, Ryynänen tarkentaa.

 Työeläkelaitosten tärkein kilpailu käydään kotimaisilla pääomamarkkinoilla, jolloin rahat kanavoituvat viisaasti riittävän monien tarjoajien kautta.

 – Täällä tarvitaan erikokoisia toimijoita rahoitukseen – myös pieniä ja keskisuuria – koska suurimmat ovat osin jo nyt liian isoja sijoittamaan kotimaahan.

 Työeläkejärjestelmä huolehtii osaltaan ja aivan oikein työvoiman tarjonnasta, kun eläkelaitokset pyrkivät tukemaan työurien pidentämistä.

 – Pääoman tarjonta on kuitenkin yhtä tärkeää, sillä yritykset tarvitsevat vaihtoehtoja rahoituksensa. Vaihtoehtoja syntyy siitä, että sijoittaja pelkää menettävänsä yrityksen sijoituskohteena, Ryynänen lataa.

Lisäksi työeläkevarat ovat jo olemassa ja käytettävissä. Eläkejärjestelmänhajautuksen edistäminen ei vaikuta tulonjakoon tai valtion budjettiin. Eräät toisaalla esitetyt vaihtoehdot pääomamarkkinoiden tehostamiseksi Suomessa perustuisivat pitkälti verohelpotuksiin.

Sijoittaminen ei saa maksaa liikaa

Ryynäsen näkemys on, että jos TyEL-varojen sijoittajat vähenisivät esimerkiksi viiteen, se olisi merkittävä huononnus nykytilanteeseen kotimaisten pääomamarkkinoiden ja sitä kautta yritysten rahoitusmahdollisuuksien näkökulmasta.

 – Sijoitustoiminnan kustannukset ovat suuria ja jo sen takia tarvitaan sellaisia sijoittajia, jotka tuntevat kotipesänsä.

Kehittyneiden maiden pääomamarkkinoilla kotimaiset toimijat ovat kaikkialla välttämättömiä. Sijoittaminen on sitä kalliimpaa, mitä kauemmas lähdetään, koska sijoittaja tarvitsee silloin paljon enemmän informaatiota kohteistaan.

 – Kotimainen kilpailu sijoituksista parantaa likviditeettiä ja osaltaan houkuttelee myös ulkomaisia investointeja Suomeen, Ryynänen muistuttaa.

 Kynnyksiä madallettava

Vuonna 2000 eläkesäätiöitä oli vielä 37, mutta nyt niiden määrä on vähentynyt 14:ään eli liki kolmasosaan. Kassojen määrä on puolittunut samassa ajassa kahdeksasta neljään.

– Rahassa mitattuna kassoja ja säätiöitä on purettu viiden miljardin euron arvosta vuodesta 2003.

Miten sitten työeläketoimijoiden jatkuva harventuminen saataisiin pysäytettyä?

Tässä asiassa Ryynänen ei ole huolineen yksin. Hän on mukana STM:n asettamassa eläkesäätiö- ja vakuutuskassalain uudistamista selvittävässä työryhmässä, jossa ovat edustettuna tutun kolmikantaisen periaatteen mukaan virkamiehet, työeläkelaitokset ja työmarkkinajärjestöt.

Työryhmän yhtenä tehtävänä on selvittää erityisesti eläkesäätiön ja eläkekassojen perustamiseen ja toiminnan jatkamiseen liittyvät tarpeettomat rajoitteet ja tehdä ehdotus niiden poistamiseksi.

 – On ymmärrettävää, että työnantajalla on henkinen kynnys uuden säätiön perustamiseksi korkealla, koska ei ole kyse mistään hittituotteesta.

Niillekin, joilla olisi halua vaikuttaa eläkevakuuttamiseensa ja kestää siihen vääjäämättä kuuluvia riskejä, on asetettu heistä itsestä johtumattomia taloudellisia kynnyksiä.

– Esimerkiksi varojen siirto työeläkeyhtiöstä säätiöön on reilua vain niille harvinaisille työnantajille, jotka ovat pitäneet eläkevakuutuksensa samassa yhtiössä, Ryynänen pohtii.

Työeläkevakuuttamisen hajauttaminen useille toimijoille vähentää itsessään työeläkevarallisuuteen kohdistuvia riskejä.

Julkaistu Eläketurvakeskuksen Työeläke-lehdessä 2|2014 (11.4.2014)

 

 

 

 

ESY:n koulutustilaisuudet

Eläkesäätiöyhdistys tarjoaa koulutusta jäsenlaitostensa henkilökunnalle ja toimielimille. Yhdistys järjestää tarvittaessa myös eläkelaitoskohtaisia koulutustilaisuuksia ja antaa luennoitsija-apua. Lue lisää koulutuksistamme.

ESY:n koulutukset

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry
Kalevankatu 13, 3 krs.
00100 Helsinki

Puhelin (09) 6877 440
Sähköpostiosoitteet

Kirjaudu jäsensivuille   /   Copyright © Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry

EläketurvakeskusTELATyöeläke.fiPensions EuropeFINE

Kotisivut: Sivumestari