Uuden eläkesäätiö- ja eläkekassalain hallituksen jäsenen kelpoisuusehdot puhuttavat

Työntekijöiden nimittämien hallitusten jäsenten valinta

Uusi laki lisää hallitusten jäsenten kelpoisuusehtoja. Jokaisella lakisääteistä eläketurvaa hoitavan eläkelaitoksen hallituksen jäsenellä on oltava hyvä työeläkevakuutustoiminnan tuntemus ja hallituksessa pitää olla myös hyvä sijoitustoiminnan tuntemus. 

Eläkesäätiössä työntekijäasemassa olevat henkilöt ovat perinteisesti voineet nimittää hallitukseen vain toisia työnantajan palveluksessa olevia henkilöitä. Sama rajoitus ei koske työnantajan nimittämiä hallituksen jäseniä. Eläkekassoilla ei ole ollut tällaista rajoitusta, vaan eläkekassassa työntekijät ovat voineet nimittää hallitukseen sopivimmaksi katsomansa henkilön, vaikka käytännössä työntekijät ovatkin nimittäneet hallitukseen tyypillisesti toisia työnantajan palveluksessa olevia henkilöitä.
 
Uudessa laissa pykälät on yhdistelty, mutta mikään ei viittaa siihen, että asiassa olisi tehty perusteellista harkintaa. Uuden yhteisen lain pykälä vastaa pienellä muutoksella eläkesäätiölain voimassa olevia säännöksiä. Työntekijät voivat nimittää hallitukseen joko työnantajan palveluksessa olevia tai työnantajan palveluksesta eläkkeelle jääneitä. Millään muulla vakuutuslaitoksella tai yhteisöllä hallituksen jäsenten valintaa ei rajata koskemaan ainoastaan toisia osakkeenomistajia, yhdistyksen jäseniä tai samassa laitoksessa vakuutettuja. Säännös tehokkaasti rajoittaa sopivimpien henkilöiden valintaa. Säännös myös pakottaa pienissä lisäeläkesäätiössä nimittämään hallitukseen eläkkeellä jo olevia, jotka eivät välttämättä edes ole kovin kykeneväisiä osallistumaan hallitustyöskentelyyn – miksi näin?

Työntekijöiden valitsemien hallitusten jäsenten rajaaminen vaikuttaa sitäkin oudommalta, kun tarkastellaan Finanssivalvonnan eläkelaitoksille lähettämiä kehotuksia nimittää hallitukseen osaavia ja ammattitaitoisia ”sijoitusammattilaisia”. Miksi lainsäätäjä samalla rajoittaa mahdollisuuksia nimittää hallitukseen sijoitusammattilaisia, kun se kuitenkin edellyttää hallitukseen nimitettävän tietyn määrän sijoitusammattilaisia ja tämä on myös valvojan valvottaville lähettämä suositus. Esimerkiksi Eläkekassa Versossa otettiin tänä vuonna osakkaiden edustajaksi hallitukseen ulkopuolinen sijoitus- ja eläkealan ammattilainen. Uusi laki estäisi työntekijäjärjestöiltä saman, vaikka se nähdäänkin sopivaksi keinoksi lisätä hallituksen osaamista.

Vähintään seuraavat syyt puoltavat sitä, että työntekijäasemassa olevilla vakuutetuilla pitäisi olla mahdollisuus nimittää hallitukseen muitakin kuin muita työntekijäasemassa olevia henkilöitä ja eläkeläisiä:

  • asiantuntemuksen vahvistaminen institutionaalisessa sijoitustoiminnassa
  • pienissä laitoksissa helpompi löytää motivoitunut ja ammattitaitoinen hallituksen jäsen
  • työntekijöiden nimittämien hallitusten jäsenten rajaaminen rajaa tosiasiallisesti myös työnantajan nimittämien hallitusten jäseniä, koska Finanssivalvonta edellyttää, että hallituksen jäsenistä vähintään 1/3 omaa riittävän sijoitustoiminnan asiantuntemuksen. Eläkesäätiön hallituksen vähimmäiskokoonpanolla tämä edellyttäisi sitä että 60 % osakkaiden valitsemista hallituksen jäsenistä omaisi sijoitustoiminnan erityistuntemusta. Eläkekassan suhdeluku nousee vieläkin korkeammaksi.
  • parempi tasapaino työnantajien ja työntekijöiden hallitusten jäsenten osaamisessa. Käytännössä myös osakkaiden tahtotila tyypillisesti on tasapaino hallituksen kokoonpanossa, jossa kummallakin osapuolella on yhtenä edustajana hallituksessa ulkopuolinen edustaja eikä vain osakkailla.

Hallituksen jäsenen toimikausi

Tulevaan lakiin on siirretty sellaisenaan myös hallituksen jäsenen toimikauden määräytymistä koskevat periaatteet. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy joko 1) uusien hallitusten jäsenten valintaan tai 2) neljäntenä tilikauden päättyessä. Toimikautta koskeva sääntely on työeläkeyhtiöissä ja Merimiesten eläkekassalla samankaltainen. Laki kuitenkin edellyttää, että uusien hallitusten jäsenten olisi täytettävä kelpoisuusehdot jo valinnan hetkellä, mikäli hallituksen jäsenet eivät aloita toimikauttaan vasta tilikauden eli kalenterivuoden alusta. Tämä taas edellyttäisi eläkekassoilla, että uudet hallituksen jäsenet aloittaisivat toimessaan kahdeksan kuukauden kuluttua taikka että eläkekassat järjestäisivät erillisen kassankokouksen hallitusten jäsenten valitsemiseksi syksyllä.

Kun noudatetaan pariteettiperiaatetta, jossa sekä työnantajien edustajat, että työntekijöiden edustajat valitsevat toisistaan riippumattomasti jäsenet hallitukseen, ei voida välttyä ajattelemasta, miten työntekijöiden edustajat jo valintaa suorittaessaan pystyvät asettamaan ehdolle ainoastaan kelpoisuusehdot täyttäviä ehdokkaita. Tarkasti luettuna ei noudateta lakia, jos hallituksen jäsentä ryhdytään perehdyttämään vasta valinnan tekemisen jälkeen. Näin kuitenkin lienee tehdyn työeläkevakuutusyhtiöiden hallitusten jäsentenkin kanssa jo vuosikausia.

Oikeusvaltioperiaate lähtee siitä, että julkisen vallan käyttämisen tulee perustua lakiin. Pyrimme aikaansaamaan muutoksen, joka mahdollistaisi keväällä varsinaisessa kassankokouksessa valittujen hallitusten jäsenten toimikauden alkavan esimerkiksi 2 kuukauden kuluttua valinnasta. Jos emme saa aikaan muutosta, on vaihtoehtoisesti järjestettävä hallituksen nimeämiseen tähtäävät kassankokoukset ja eläkesäätiöissä hallituksen kokoukset syksyisin, jotta tehtävään valitut uudet hallituksen jäsenet voisivat astua tehtävään kalenterivuoden alusta.

Ismo Heinström
Eläkesäätiöyhdistys

ESY:n koulutustilaisuudet

Eläkesäätiöyhdistys tarjoaa koulutusta jäsenlaitostensa henkilökunnalle ja toimielimille. Yhdistys järjestää tarvittaessa myös eläkelaitoskohtaisia koulutustilaisuuksia ja antaa luennoitsija-apua. Lue lisää koulutuksistamme.

ESY:n koulutukset

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry
Kalevankatu 13, 3 krs.
00100 Helsinki

Puhelin (09) 6877 440
Sähköpostiosoitteet

Kirjaudu jäsensivuille   /   Copyright © Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry

EläketurvakeskusTELATyöeläke.fiPensions EuropeFINE

Kotisivut: Sivumestari