Oltaisiinko ihmisiksi

Elämme hankalia aikoja.

Toisen ihmisen kanssa on vaikea olla edes samaa mieltä tulematta tulkituksi erimieliseksi.

Jos en hallitse kulloiseenkin keskusteluteemaan liittyviä lyhenteitä, symboleja, eleitä tai määritelmiä täydellisesti, tietysti olen tollo vastustaja.

x x x

Tuo kirjoittamani ei liity lainkaan Petteri Orpon hallituksen ympärillä jo koettuihin kohuihin.

Kyllä se on paljon vanhempi ilmiö.

Kuplia ja kuppikuntia kehittyy ääripäihin.

x x x

Muistan hyvin edellisen ammattini ajoilta, kun jo toistakymmentä vuotta sitten kutsui Kokoomuksen silloinen puoluesihteeri Taru Tujunen luokseen tutustumaan uusiin mielipidetutkimuksiin.

Ne kertoivat mielipide- ja asennekarttojen pisteiden hajaantumisesta keskustasta kohti kaikkia reunoja.

Taitavana tulkitsijana Taru Tujunen tiesi heti, mihin tuo politiikassakin johtaa.

Itse olin silloin vielä taipuvainen epäilemään moista, koska varsin tuoreessa muistissa olivat ne suuret vaalivoitot, jotka esimerkiksi Tony Blair, Gerhard Schröder ja Paavo Lipponen olivat saavuttaneet johdattamalla oman puolueensa keskemmälle.

Tarun tulkinta ei ollut tarua.

x x x

Kohta on edessämme seuraava koe.

Tasavaltamme valitsee tammi- ja helmikuussa seuraajan poikkeuksellisen suositulle Sauli Niinistölle.

Ehdokaskaartin nimilista alkaa olla selvillä.

Somessa taas on alkanut estoton ehdokkaiden hakkaaminen mitä ontoimmilla astaloilla.

Todella huonosti on kuulemma meille käymässä.

x x x

Oma oloni on huoleton.

Kansa valitsee hyvän presidentin, vaikka Sauli Niinistön kopiota emme tietenkään saa – ja sekin on sikäli hyvä asia, että häntä muovanneista kokemuksista esimerkiksi leskeys ja tsunami ovat kokemuksia, joita ei kenellekään soisi.

Ehdokkaista parhaimmin tunnen (aakkosjärjestyksessä) Mika Aaltolan, Pekka Haaviston, Olli Rehnin, Alexander Stubbin ja Jutta Urpilaisen.

Heistä muiden paitsi Jutan kanssa olen saunonutkin.

Pekkaan, Alexiin ja Juttaan olen saanut tutustua politiikan toimittajana, Mikaan samalla Maanpuolustuskurssilla (205.) kymmenen vuotta sitten.

Ollin kanssa ystävystyimme jo 40 vuotta sitten.

x x x

Kaikkia noita tuntemiani ehdokkaita arvostan valtavan paljon.

En lähde missään nälvimään ketään heistä.   

Toki minulla omakin suosikkiehdokas on.

Tuo primus inter pares on Olli Rehn.

 xxx

Hartaasti toivon rakentavaa vaalikamppailua, jossa kuplakuntariitelyn sijasta osattaisiin hakea yhteistä hyvää.

Oltaisiin ihmisiksi.